Ziazan - Osa 4. Kasvun aika

Täällä on ollut aika hiljaista. Nyt olis kuitenkin pitkästä aikaa osaa tarjolla Ziazaneille. Aika lyhyt osa kylläkin, koska halusin vain saada ne nopeasti muuttamaan isompaan taloon, mutta oli miten oli. Nauttikaa!

¤¤¤¤

¤¤¤¤

Tultuaan töistä Simppakin pääsi katsomaan ensi kertaa vastasyntyneitä poikiaan. Simppa liikuttui näkemästään kovin.

Azura sai pian huomata, ettei arki kaksosten kanssa ollut helppoa. Nuori äiti ei osannut käsitellä lapsia, ja pelkäsi särkevänsä pienen ja hennon simin.

Ei ollut helppoa nousta keskellä yötä rauhoittelemaan itkeviä lapsia.

Simppa kävi töissä, jotta perhe saisi ruokaa pöytään, mutta aina kun aikaa oli, mies vietti sen lasten kanssa. Hän halusi olla hyvä isä ja rakasti todella Ianthia ja Porfiroa.

Vähitellen lastenhoito alkoi sujua Azuraltakin, kun harjoitusta kertyi koko ajan lisää. Simpan tavoin myös Azura jumaloi kaksosia.

Silti parilta löytyi aikaa myös toisilleen. Elämä näytti todella hymyilevän.

Poikien synttäripäivä koitti uskomattoman nopeasti. Vastahan ne syntyivät!

Azuran hyvä ystävä Kainokin oli kutsuttu juhlimaan Ianthia ja Porfiroa.

Tässä vielä kuvat kasvaneista pojista. Ianth.

Ja Porfiro. Nyt ainakin erotan ne, jos ei muuta niin hiusten ja vaatteiden perusteella!

Nyt kun lapset olivat kasvaneet, Azura lopetti äitiyslomansa ja palasi töihin.

Simppa sen sijaan jäi kotiin hoitamaan poikia.

Kaksoset olivat todella eloisia luonteiltaan. He viihtyivät parhaiten toistensa seurassa.

Simpallekin jäi näin aikaa esimerkiksi harjoitella taitoja, joita töissä tarvittaisiin, esimerkiksi logiikkaa.

Azura ja Simppa opettivat pojille myös hiljalleen tarpeellisia taitoja, kuten kävelyn alkeita ja puhumista.

Ianth ja Porfiro olivat kuin toistensa peilikuvia. Ehkäpä vanhempina heihin tulee enemmän eroja, niin ulkonäköön kuin luonteeseenkin.

Pojat heräsivät samaan aikaan yöllä ja aloittivat huutamisen samaan aikaan. Vaikka he olivat todella iloisia ja energiisä, he osasivat myös olla todella vaativia ja välillä oikeita pikku riiviöitä. Vanhempien hermot olivat todella koetuksella nukkumaanmeno- ja ruoka-aikoina.

Pojat olivat pitäneet Azuran valveilla koko yön. Silmät eivät meinanneet pysyä auki, eikä Azura edes tiennyt, oliko valveilla vai vielä unessa. Ja töihin pitäisi jaksaa vielä mennä...

Samassa Azura kuuli itkua lastenhuoneesta. Porfiro ei ollut suostunut käymään illalla potalla, ja tässä oli seuraus. Vaipat olivat likaantuneet yön aikana. Vaihtessaan Porfiron vaippoja Azura haistoi palaneiden räiskäleiden hajun tulevan keittiöstä. Vain muutamaa minuuttia myöhemmin kimppakyyti kaarsi pihalle, ja kuski tööttäili vaativasti.
   "Voi hemmetti!"

Simppa oli yrittänyt rauhoitella poikia, mutta he olivat kiukutelleet koko päivän. Kun kaksoset olivat viimein unessa, Simppa oli täysin poikki. Hän halusi vain saada jotain ruokaa, koska koko päivänä ei ollut ollut aikaa syödä. Jääkaappi oli kuitenkin tyhjentynt juuri väärällä hetkellä.

Azura löysi töistä tultuaan Simpan makaamasta lattialta. Miehellä oli ollut todella uuvuttava päivä.

Azuran ja Simpan suhde rakoili. Molemmat olivat koko ajan väsyneitä, eikä heillä ollut aikoihin aikaa viettää kahdenkeskistä aikaa. Riitoja syntyi pienistäkin asioista ja useammin kuin ikinä ennen.


Ianthin ja Porfiron oli pian aika siirtyä taaperoiästä lapsuuteen (meinasin kirjoittaa ajasta ikuisuuteen, mutta ei nyt vielän sentään..). Azura ja Simppa olivat todella helpottuneita ja uskoivat, että kaksoset rauhoittuisivat iän myötä.

Ianth lapsena.

Porfiro lapsena. Molemmat aivan ihania! Tulee kyllä vaikea paikka perijänvalinnasta.

Poikien mentyä nukkumaan, Simpalla ja Azuralla oli aikaa selvitellä asioita ja sopia vanhoja riitoja. Simppa ehdotti, että heidän pitäisi muuttaa isompaan ja parempaan taloon, kun pojat olivat jo niin isoja. Azuran mielestä ajatus oli mahtava, ja he sopivat aloittavansa talon etsiskelyn mahdollisimman pian. Asiat näyttivät taas valoisimmilta kuin aikoihin.

Eikä mennyt kuin pari kuukautta, kun pieni perhe jo seisoi upouuden talonsa edessä.

¤¤¤¤

Kommenttia? Hyvää joulunodotusta kaikille! :)

Ziazan - Osa 3. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Terve terve. Tarkoitus oli, että olisin tehnyt Hardwick Shoreen osan ensin, mutta innostusta oli taas Ziazaneita kohtana ihan liikaa :P Nyt olen kuitenkin jo aloittanut Hardwick Shoren 5. osan kuvaamisen! Osan pitäisi valmistua pian.

Nyt kuitenkin Ziazaneiden osa 3! Ai niin! Käykää kattomassa tuo Randoms-sivusto, joka löytyy yläpalkista!

Haha, en tiedä mistä repäisin tämän musaksi: The Baseballs - Umbrella

¤¤¤¤

¤¤¤¤

Simpan ja Azuran yhteinen arki lähti käyntiin melko tavalliseen tapaan. Azura kävi paljon töissä...

Samoin kuin Simppa, joka oli ravintola-alalla töissä pikaruokalassa.

Azura ei halunnut jäädä pelkäksi taustatanssijaksi, vaan hankki ahkerasti kuntopisteitä. Valitettavasti rahat olivat sen verran tiukalla, että kuntoilu piti hoitaa naruhyppelyllä.

Simppa opetteli töihin tarvittavien taitojen lisäksi maalaamista, jotta saisi Azurasta upean perijätaulun.

Mutta onneksi parilla oli myös samoina päivinä vapaata, ja silloin heillä oli kahdenkeskistä aikaa.

Eräänä iltana Azuran ja Simpan tullessa töistä, Azuralla oli iloista kerrottavaa: hän oli saanut ylennyksen! Hyppynarulla hyppely oli selvästi tuottanut tulosta.

Samassa Simppa polvistui ja sanoi: "Azura, sä oot mun elämäni naine. Mennääks naimisii?"

Sitten Simppa läväytti auki rasian, jossa säihkyi hänen aiemmin päivällä ostamansa sormus. Azura kiljahti riemusta.
   "Iih, totta kai me mennään naimisiin! Kyllä, vastaus on kyllä!"

Niin Simppa pujotti tulevan vaimonsa sormeen upean sormuksen, joka välkehti upeasti kuunvalossa. Romanttisempaa kosintaa ei olisi voinut toivoakaan!

Heh, Azura ei oikein tainnutkaan tykätä. Toisaalta molemmilla on romantiikkatavoite, mutta Simppa oli kihlauksesta onnessaan.

No, rakkaus näyttää kuitenkin kukoistavan.

Varhain seuraavana aamuna salaperäinen eukko hiippaili Ziazanien tontilla.

Tämä eukko avasi mukanaan tuomansa säkin ja pölläytti ilmaan rutosti punaista tomua. Sitten hän hiippaili tiehensä.

Aamulla Simppa astui ovesta ulosta, ja näki pihamaalla kummallisen lampun, jonka eukko oli siihen jättänyt.

Simppa muisti pienenä poikana lukeneensa satuja Aladinista ja taikalampusta, joten hän päätti ihan piruuttaan hieroa lamppua kokeeksi. Ja samassa ilma täyttyi söpöstä pinkistä valosta.

Henkihän sieltä tulla putkahti. Simppa ei osannut kuin tuijottaa ihmetyksestä. Kaiken lisäksi henki lupasi vielä toteuttaa Simpan kolme toivetta!

Simppa toivoi tietysti mammonaa. Ja siinä samassa jättimäinen rahasäkki putosi taivaasta Simpan eteen! Simppa käytti loputkin toiveensa rahan toivomiseen, joten kohta pitäisi perheen rahavarat karttua suht paljon suht nopeasti!

Myöhemmin Simppa kuitenkin tuskaili suihkun korjaamisen kanssa, toivoen että olisi jättänyt edes yhden toiveen hätätilanteiden varalle.
   "Kai se henki nyt olis voinu tän suihkun vielä korjata..."

Seuraavan yönä Azura ja Simppa nukkuivat aivan rauhallisesti. Täysin tietämättöminä siitä...

...että tontilla hiippaili jälleen kutsumattomia vieraita!

Varas pääsi sisälle asti, mutta säikähti pahemman kerran varashälytintä. Siitä huolimatta se ehti viedä jotain en muista mitä ennen kuin poliisit ehtivät paikalle.

Poliisisetä saapui kuitenkin paikalle, ja siihenhän pariskunta sitten heräsi.

Ja sitten ne juoksee vessaan ihmettelemään. Perus.

Onneksi hyvä voitti jälleen pahan, ja mokoma rikollinen joutui telkien taakse!

Azura ja Simppa eivä saaneet enää nukutuksi, kun kerran olivat heränneet. He juttelivat häistä, ja tulivat siihen tulokseen, että ne olisi hyvä pitää mahdollisimman pian.

Odotettu juhlapäivä koittikin nopeasti. Simppa mietti jo malttamattomana, miltä sormus näyttäisi hänen sormessaan.

Azuralla oli kiire puvun ja kampauksen kanssa, joten Simpan oli hoidettava muut järjestelyt, kuten tuolien asettelu pihalle ja ruokapöydän kattaminen.

Vieraat saapuivat Azuran vielä ollessa pukeutumassa. Ihme kyllä, kaikki kahdeksan kutsuttua tulivat paikalle. Vieraat olivat lähinnä ystäviä ja työkavereita, koska Azuralla eikä Simpalla ei ollut sukulaisia.

Lopulta seremonia saatiin käyntiin. Azura oli ostanut upean jäänsinisen helmikirjaillun puvun, ja näytti Simpan mielestä kauniimmalta kuin koskaan.

Vieraat eivät juurikaan keskittyneet seremoniaan, vaan puuhailivat omiaan. Jotkut sentään kohteliaasti taputtivat. Punahiuksinen Boris, Simpan paras kaveri taputti jopa seisaaltaan.

Azuraa ja Simppaa eivät välinpitämättömät vieraat haitanneet, sillä he näkivät vain toisensa.

Hieman myöhemmin hääpari siirtyi leikkaamaan kakkua. Azura osuikin todella napakymppiin kakkupalansa kanssa. Ehkä Simppa haluaisi kuitenkin enemmin syödä sen palan, kuin saada sen kasvoilleen...

Oli pakko ottaa vähän ylimääräisiä kuvia.. Azura on vaan niin kaunis ♥

Romanttinen häävalssi tanssittiin muiden taas kerran tehdessä omiaan.

Kaikki innostuivat kuitenkin joraamaan, kun hidas valssimusiikki loppui.

Kovan biletyksen jälkeen vieraiden oli aika lähteä koteihinsa. Onnellinen hääpari jäi tunnelmoimaan kahdestaan onnellisina. Juhlat olivat olleet huippumahtavat! Simpallakin oikein hiki virtasi kaiken joraamisen jälkeen.

Sotku oli kuitenkin aikamoinen, eikä likaisia astioita voinut jättää pihalle. Siivoaminen oli aloitettava heti, ennen kuin edes häämekon sai päältään pois.

Illan pimetessä pari pääsi kuitenkin nauttimaan toisistaan perinteisen hääyön merkeissä.

Eräänä aamuna muutama päivä häiden jälkeen, Simppa ja Azura keskustelivat jälkikasvun hankkimisesta. Azura ei ollut asiasta kovin vakuuttunut.

Simppa oli kuitenkin sitä mieltä, että kun nyt oltiin naimisissa, ei mikään estäisi paria hankkimasta lasta. Azura heltyi Simpan katseen nähdessään. Olisihan oma pieni käärö käsivarsilla varmasti ihana... He sopivat yrittävänsä lasta illalla.

Simpalla oli vapaapäivä, ja hän aloitteli ensimmäistä perijätaulua Azuran ollessa töissä.

Azura lähti kuitenkin aikaisemmin kotiin, sillä hänelle tuli todella huono olo. Vatsaan sattui ja oksetti.

Heti vaihdettuaan vaatteet Azuralle tuli kova nälkä, joten hän ajatteli tehdä itselleen juustoleivän. Kesken leivänteon mahassa alkoi taas tuntua kummalliselta.

Paistinpannu oli laskettava pöydälle, ettei se olisi pudonnut järkytyksestä; Azura huomasi olevansa raskaana!

Simppa riemastui kuullessaan uutisen. Näköjään illalla ei tarvitsisikaan yrittää. Ehkäpä hääyö oli kantanut hedelmää...

Illalla Simpalla olikin aikaa viimeistellä Azuran muotokuva, joka ripustettiin seinälle.

Yöllä Ziazaneille iski toinen murtovaras! En osannut muuta kuin tuijottaa, mulla ei koskaan käy varkaita ja sitten Ziazaneille tulee samalla pelikerralla kaksi! 

Tämäkin miekkonen jäi kiinni varashälyttimen alkaessa ulista.

Ja poliisi tuli napaten hänetkin.

Azura oli jäänyt äitiyslomalle, joten päivisin hänellä oli aikaa tavata kavereitaan. Kaino Puljula, Azuran työkaveri, olikin yleinen vieras Ziazaneilla.

Parhaat kaverukset juoruilivat tietysti usein työpaikan tapahtumista.

Vapaapäivinä Simppakin piti yhteyttä kavereihinsa, koska Azurasta ei ollut seuraa. Nainen väsyi helposti ja nukkui suurimman osan ajasta.

Lopun ajan Simppa käytti maalailuun.

Azuran vauvamaha oli kasvanut paljon. Lapsi syntyisi varmasti hetkenä minä hyvänä.

Niinpä eräänä iltana Simpan ollessa iltavuorossa, Azura oli kutsunut Kainon viettämään iltaa kanssaan. Lapsi päätti tulla maailmaan juuri silloin.

Tietenkin se alkaa synnyttää samaan aikaan kun kattilallinen juustopastaa kiehuu liedellä. Eikä Simppakaan ole kotona. Ei tarvitse kuin laskea yhteen 1+1, ja selväähän se on että tulipalo sieltä tulee.

Nyt se jo käryää...

WAIT WHAT!? Kaksoset!?? Wtf... Kyllä on 100% luomua!

Kohta se syttyy............ Ihan hirveät paineet! Joku tässä nyt kyllä kuolee!

Eiiiiiiiiiii!!!!! Jos lapsia olis ollut yksi, niin se olis kerenny ottaa sen pastan pois siitä liedeltä!! No pitipä toimittaa todellinen hätäkaste. Nimesin pojat Ianthiksi ja Porfiroksi. [Selitän nimet alempana.]

No niin, onneksi kaverini näki tilanteen ja käski ostamana palohälyttimen ennen kuin tuo kerkesi syttyä. Ja ah, Kaino! ♥ Se tajusi lähteä viemään vauvaa ulos!

Vaan mitä tekee synnyttänyt äiti? Laskee vauvansa suoraan liekehtivälle lattialle. Suoritus 10+! No saatiinhan se palo onneksi sammutettua lopulta.

Vielä lähemmät kuvat pojista. Tässä kaksosista vanhempi, Ianth. Perinyt Azuran silmät, iho vissiin Simpalta. Blondia hiustenväriä kummastelin, se on kai Azuran luonnollinen väri, kun nuo siniset on muokatut hiukset.

Ja sitten nuormepi veli, Porfiro. Melkein täydellinen kopio veljestään. Molemmat söpöjä kuin mitkä!

¤¤¤¤

[Ianth = violetti kukka, sanasta Ianthe, kreikkalaisen mytologian nymfi, kreikkaa]

[Porfiro = purppura, espanja]

Kommentoikaa, ihmiset!