¤¤¤¤
Bernadette Humppila seisoi uuden talonsa pihalla Veronalan Siniperässä tyytyväisyyttä hehkuen. Hän toivoi uuden asuinpaikan tuovan mukanaan uusia mahdollisuuksia.
Bernadette oli asunut koko pienen ikänsä pienessä Leutolaaksossa, jossa häntä oli hyljeksitty aina. Ehkäpä täällä hänet viimein hyväksyttäisiin yhteisön jäseneksi.
"Tänne minä kuulun", Bernadette uskoi vakaasti ja osoitti naurahtaen maata jalkojensa alla.
Pienillä säästöillään Bernadette sisusti talonsa halvoilla huonekaluilla, mutta kukallinen tapetti piristi kivasti mökin tunnelmaa.
Ensimmäiseksi oli aika avata läppäri ja selata läpi tarjolla olevat työpaikat. Löysäilyuran töitä ei heti löytynyt, joten Bernadette otti paikan stand up -koomikkona.
Pakollinen ensimmäinen uusi tuttavuus: postipoika nimeltä Santeri. Juttua riitti pojan kanssa esimerkiksi telkkariohjelmista, ja Bernadette oli iloinen löydettyään juttuseuraa, joka ei katsonut hänen erikoista ulkonäköään pitkin nenänvartta.
Iltapäivällä joukko veronalalaisia (jessus mikä sanahirviö :D) tuli toivottamaan Bernadetten tervetulleeksi naapurustoon. Bernie oli iloinen huomattuaan, etteivät muutkan Veronalan asukkaat olleet täysin normaaleja. Punhiuksinen Titania Unelmala oli esitellyt itsensä Veronalan kuningattareksi, ja Günter-niminen mies piti koko ajan sukelluskypärää päässään.
Myöhemmin Liinu-niminen nainen, jota Bernadette ei ikinä ollut tavannut, soitti ja kysyi Bernietä ystäviensä kanssa Stadiin viettämään iltaa. Bernadette suostui ilomielin, toivoen tapaavansa jonkun miehen.
Illan pimetessä Bernadette hyppäsi taksiin. Hän oli iloinen saatuaan heti ensimmäisenä päivänä loistavan vastaanoton.
Taksi jätti porukan nykytaiteen museon, Kisaman eteen. Bernadette olisi itse valinnut illanviettopaikaksi jotain muuta, mutta päätti olla ennakkoluuloton. Bernien harmiksi joukossa oli vain yksi mies.
Liinu ja tämän ystävät osoittautuivat tylsiksi snobeiksi, joten Bernie huvitteli itsekseen katselemalla roihuavaa vessanpönttöä.
Tunnelma Kisamassa kävi latteaksi, joten Bernadette häipyi vähin äänin paikalta. Hän otti taksin ja ajoi Pohjoiseen Puistokeskukseen.
Puistossa oli esiintymislava, jolla Bernadette pääsi verestämään kitaransoittotaitojaan. Hän oli viimeksi soittanut yliopistossa, joten taidot olivat hieman ruosteessa. Hän onnistui kuitenkin tienaamaan muutaman simoleonin.
Lämmin suihku rentoutti mainiosti pitkän päiävn jälkeen. Tyytyväisenä Bernadette kömpi nukkumaan.
Telkkarista ei tullut niin varhain muuta kuin lastenohjelmia. Niitä katsellessaan Bernnie sai idean. Hän järjestäisi tänään juhlat! Eihän hänellä mitään muutakaan tekemistä ollut. Bileet olisivat oiva keino tutustua lähemmin uusiin tuttaviin.
Bernadette lähti hakemaan sanomalehteä ulkoa. Pihallaan hän tapasi toisen postinkantajan, joka esittäytyi Jonne Seppäläksi.
"Tule käymään illemmalla, järjestän pienet pirskeet!" Bernadette hihkui.
"Kiitos mielelläni! Työtkin loppuu jo viideltä", Jonne ilahtui.
Seitsemän aikoihin Bernadette alkoi soitella kavereileen. Moni vaikutti iloiselta saadessaan kutsun, ja kertoi pääsevänsä tulemaan.
Pian tuttavat saapuivat. Bernadette oli kutsunut posti-Jonnen lisäksi posti-Santerin, Titania Unelmalan, ja Stadissa tapaamansa Kainon. Ainoastaan taidesnobi-Liinu oli kieltäytynyt kutsusta: hänellä oli tänään viininmaistajais-ilta.
Tunnelma oli loistava heti alkuunsa. Vieraat tanssahtelivat rempseästi musiikin tahtiin ja Bernie sekoitteli drinkkejä uuden baaritiskinsä luona.
"Hei Bernadette, toivottavasti et pahastu, mutta toin ystäväni Kristianin mukanani", Kaino huikkasi. "Ajattelin, ettet ehkä tunne hirveästi porukkaa."
"En tietenkään pahastu, tosi kilttiä sinulta Kaino!" Bernadette huudahti.
Kristian tulikin juttelemaan Bernielle, ja hän osoittautui varsin hauskaksi ja puheliaaksi mieheksi.
Sekä erittäin hyväksi tanssijaksi! Kristianin seurassa oli helppo olla ja puhuttavaa löytyi vaikka mistä aiheesta.
Jonne tuli vielä uudestaan kiittämään Bernadetteä kutsusta.
"Kiitos tosiaan, Bernadette. Mahtavat pippalot!" Jonne naurahti. "Näytät muuten tosi hyvältä."
Jonne oli Kristiania hiljaisempi, mutta todella ystävällinen ja mukava. Keskustelu kääntyi lopulta ujoksi flirttailuksi.
Myös Kristianin kanssa ilmassa oli pientä kipinää ja pari vislaili toisilleen vähän väliä.
Kaikenkaikkiaan pirskeet sujuivat loistavasti ja meininki oli todella hyvä! Bernadette oli iloinen, ja vieraiden lähtiessä kotiin hän tiesi, etät oli löytänyt paikan jossa tulisi viihtymään.
Keskiviikko-aamuna Bernadette nukkui pitkään, olihan edellisenä iltana mennyt myöhään. Onneksi oli vapaapäivä!
Ensitöikseen Bernadette tarkisti, oliko löysäilyuralla vapaita paikkoja. Mikä mahtavinta: kyllä oli! Bernadette sai paikan mailapoikana. Hän sai jättää stand up -koomikon työt ennen kuin ne olivat kunnolla alkaneetkaan!
Vapaapäivän kunniaksi Bernie päätti kutsua jonkun kotiinsa kyläilemään. Hän otti puhelimen käteensä, ja alkoi näppäillä numeroa. Äkkiä hänen sormensa pysähtyi paikalleen...
¤¤¤¤
Kenen numeron Bernadette näppäilee luuriin?
A.) Posti-Jonne
B.) Kristian, parkettien partaveitsi
Aivan, sinä voit vaikuttaa! Äänestä alla, kumman haluat Bernien tapaavan! :D Komenttiakin saa jättää! :)
