maanantai 2. syyskuuta 2013

Ziazan - Osa 2. Salaman iskemä

Iik, olen ihan fiiliksistä tästä awesomesaucesta, joten toinen osa tuli aika nopsaan! Kolmososaakin on jo vähän kuvattu, mutta yritän kohta taas keskittyä Hardwick Shoreen.. No, pidemmittä puheitta!

Chisu - Kohtalon oma

¤¤¤¤



¤¤¤¤


Outolaakso sijaitsi aivan SimCityn laitamilla, joten matka Stadiin kesti kauan. Kun seurue pääsi perille, oli ilta jo pimennyt.



Uusi yökerho oli nimeltään Lulun kolmas mieli. Se oli trendikäs, muotitietoisten nuorten klubi, joka oli näin maanantai-iltana melko hiljainen.



Azura ei tuntenut (luonnollisesti) ketään seurueestaan, ei ollut edes varma, kuka oli Briitta, joka hänelle oli soittanut. Ehkäpä blondi nainen ruskeassa takissa? Lähes koko muu joukko tuntui koostuvan opiskelijoista, ja Azura olisi voinut vannoa, ettei yksi tytöistä ollut edes vielä täyttänyt kahdeksaatoista.



Tanssilattialla Azuran estot kuitenkin hälvenivät, ja hän tanssi muiden mukana raivokkaasti.



Kuva omistettu KaijaKooFanille.



Kovin kauaa ei nainen kuitenkaan jaksanut tanssahdella, vaan hän kävi veskissä siistiytymässä. Huulipunaa hampaassa!



Kun huulipunat oli saatu hampaista, Azura suuntasi baaritiskille.



Dat look :') <3



Azuran tilaama mehupaukku valmistui nopeasti. Litkun maku oli karmaiseva, mutta muodon vuoksi niitä oli tilattava vielä muutama lisää.


Eräs tuntematon mies kiinnitti huomiota Azuraan ja tuli ihan häpeilemättä tämän luokse.
   "9 puol", mies huudahti ja nosti peukalonsa ilmaan arvionsa merkiksi. Azura oli hyvin otettu tästä.



Lieneekö johtunut musiikin huumaavasta pauhusta, värivalojen loisteesta vai niistä lukuisista mehulitkuista, Azura ampaisi miehen perään tuoliltaan ja heitti flirttiä kehiin. Mies kertoi nimensä olevan Jesse Kovala. Pari vaihtoi numeroitakin.


Jessen oli kuitenkin lähdettävä pian. Azura ei tiennyt eikä välittänyt, missä hänen ryhmänsä jäsenet olivat, joten hänkin päätti lähteä kotiin.



Juuri kun taksi oli saatu tilattua, taivaalta leimahti valtava salama, joka osui suoraan Azuraan. Jonkun aikaa Azura oli kuin muissa maailmoissa ja häneltä meni hetki tajuta mitä oli tapahtunut.



"No hitto vie, se kyllä jysäytti! Ihan vaatteetkin kärähti päältä!"



Samassa taksi jo kurvasi Azuran eteen. Kuskilla oli naurussa pidettelemistä, kun palaneen hajuinen nainen kömpi nolona autoon.



Kotiin päästyään Azura meni suoraan suihkuun. Vesi kirveli hieman palanutta nahkaa, mutta lopulta kaikki noki saatiin pois.



Nälkäkin kurni jo hieman, joten Azura lämmitti itselleen valmisaterian.


Ennen nukkumaanmenoa Azura luki vielä entisestä kampästä mukaan ottamaansa kirjaa, Nälkäpeliä. Se sai Azuran kuitenkin surumieliseksi ja ärtyneeksi; se oli ollut hänen ex-poikaystävänsä suosikkikirja.



Hän läimäytti kirjan kiinni ja kömpi peiton alle. Hän jatkaisi eteenpäin eikä enää ajattelisi sitä törkimystä! Samassa Azura muisti Jessen. Miehenhän voisi kutsua kylään huomenna...



Seuraavan päivän Azura aloitti jatkamalla maalaustaan. Kimppakyyti uuteen työpaikkaan saapuisi hetkenä minä hyvänsä.



Pian auto tööttäsikin saapumisen merkiksi. Matkalla autolle Azura moikkasi Maikkia, joka oli liikkeellä samaan aikaan kuin eilenkin.



Ensimmäinen työpäivä kului nopeasti, ja Azura huomasi pitävänsä uudesta työstään. Palkkaakin tuli sen verran, että laskut sai maksettua.



Ekalla palkalla ostettiin myös uusi tuoli vanhan jakkaran tilalle.



Heti kun tontin reunoilla näkyi liikettä, Azura juoksi kättelemään uutta tuttavuutta, tällä kertaa naista nimeltä Linnea Könönen.



Azura ja Linnea eivät kuitenkaan tulleet juttuun kovin hyvin. Just noin, haukottele nyt avoimesti toisen jutuille sen nenän edessä.


"Jaa ei kiinnosta vai? No enpä haluaiskaan tuntea tollasta sinihiuksista.. kummajaista!" huudahti Linnea loukkaantuneena ja lähti jatkamaan matkaansa tuohtuneena.



Onneksi Azura oli itsevarma, eikä antanut moisten typerysten harmittaa itseään. Sen sijaan hän päätti hypellä narua kuntopisteen ja sitä myötä ylennyksen toivossa. Onnistuu varmasti hyvin noilla koroilla!


Aikansa hypeltyään Azura päätti soittaa Jesselle. Aluksi hän empi, mutta ymmärsi sitten ettei ollut mitään hävittävää. Jesse kuulosti puhelimessa hämmentyneeltä, mutta lupautui tulemaan illemmalla.


Illan pimetessä ja varjon venyessä pidemmiksi Jesse saapui kuten oli luvannut. He tervehtivät poskisuudelmin, mikä oli Azuran mielestä vähän outoa. No, kenties se oli stadilainen tapa.


He juttelivat hetkisen, mutta melko pian kävi selväksi, etteivät he oikein olleet samaa mieltä, siitä mikä heidän suhteensa oli.
   "Kuules nyt, Albina -"
   "Azura."
   "Ihan miten vaan. Ei mulla ole aikaa tällaseen, mun pitää tavata tänään mun naisystävä, ja kotona on vaimo ja lapsetkin odottamassa.."
   Jaa. Tällanen mies sitten.



Sanaakaan sanomatta Jesse kääntyi kannoillaan ja lähti talsimaan pois. Azura katsoi huvittuneena tämän perään.

Sinä iltana Azura painui pehkuihin saman tien, toivoen että tulevaisuus toisi tullessaan jotain hyvää.

¤¤¤¤



Seuraavana päivänä Azuralla olikin vapaapäivä, jonka hän saattoi alottaa rennosti.


Koska muutakan erityistä tekemistä ei ollut, Azura päätti alkaa kirjoittaa päiväkirjaan tapahtumian Outolaaksossa.


Myöhemmin päivällä hana rikkoutui ja naisen oli yritettävä tapella se ehjäksi, kun ei rahapulassa viitsinyt kutsua korjaajaa.



Ilman yhtäkään mekaniikkapistettä Azura sai hanan ehjäksi! Rispektit! Tosin auringossa oli tullut vietettyä sen verran aikaa, että nahka kärähti (taas, tällä kertaa syynä vain ei ollut salama).



Kaivaten välillä varjoon (jota pieni tontti ei tarjonnut), Azura tilasi taksin ja lähti Outolaakson keskustaan. Hän oli kuullut, että siellä oli jonkin näköinen uimala.



Ja niinhän siellä olikin. Vaihdettuuan bikineihin Azura suuntasi altaalle. Ponnistuslauta osoittautui kuitenkin liian vaativaksi, eikä Azura uskaltanut hypätä. Joku mies tuli naureskelemaan Azuralle.
   "Onks se liian korkeella?" mies hymähti. Azura ei pahastunut vaan naureskeli itsekin itselleen.



Tikkaat tuntuivat kuitenkin paremmalta vaihtoehdolta.



Azuralle naureskellut mies liittyi itskein uimaan. Tämä ei meinannut saada silmiään irti naisesta, vaan oli törmätä altaan seinään tuijottaessaan tätä.


Mies sai kuitenkin katua sitä ei katsonut eteensä, sillä hieman myöhemmin hänen ja Azuran päät kopahtivat kopahtivat kovaa yhteen (:'D). Asia nauratti molempia.



Noustuaan altaasta Azura meni vielä juttelemaan miehelle, joka oli jo ehtinyt vaihtaa vaatteet. Hän kertoi nimensä olevan Simppa Kuusela. He tulivat hyvin juttuun.


Juttu yltyi pieneen flirttiin, jota Simppa ei pannut pahakseen.



O_O 


O_O Kaks salamaa! Ole hyvä, iske kiinni!



"Mun silmät on ylempänä!"


Jep, juttuhan luistaa näillä varsin hyvin!



Azura ja Simppa olivat tapailleet säännöllisesti jo viikkoja. Eräänä sateisena iltapäivänä Azura tuli töistä mukanaan iloisia uutisia; hän sai ylennyksen taustatanssijaksi! Tietysti Azura kutsui Simpan kylään kertoakseen hyvät uutiset.



"Kuule Simppa, mä sain tänään ylennyksen töissä!"
   "No sehän on hienoa!"
   "Simppa, mä oon vähän miettiny... Ois tosi kiva jos voitais sitoutua vähän enemmän.. Haluaisitsä muuttaa mun luokse asumaan?"
   "Mikäs siinä!"
   "Oi ihanaa Simppa!" Azura huudahti ja hyppäsi rakkaansa syliin. Mun mielestä ihanaa tässä on noi rahat mitkä se toi...

Simppa koki extreme-makeoverin. Oi että siitä tuli tosi symppis!
















Simpan rahoilla ja Azuran saamalla bonuksella myös talo koki extreme-makeoverin. Aika soma mökkihän siitä tuli.



♥ Pakko oli leikkia vähän poseilla kun nää on niin ihania!



Uutta sänkyä oli heti kokeiltava.



Ensimmäinen yö pitkään aikaan, kun Azura sai nukkua kultansa sylissä katto päänsä päällä.

¤¤¤¤

Kommenttia saa jättää!

Sukupolvet

Ziazanin perimälinja

Ensimmäinen sukupolvi: Azura Ziazan
Väri: Sininen
Haaste: Aloitus


Koska legacyn aloittaminen itsessään on jo tarpeeksi hankalaa ilman huijaamista, tälle sukupolvelle ei ole lisähaasteita. Kauankohan kestää ennen kuin aloittajallasi on tapetit joka huoneessa?

Toinen sukupolvi: Porfiro Ziazan

Väri: Purppura
Haaste: Taiat & Kuninkaallisuus


Monissa kulttuureissa purppura tarkoittaa kuninkaallisuutta. Toisissa purppura tarkoittaa magiaa. Tässä sukupolvessa simejäsi kohdellaan kuin kuninkaallisia ja heidän tarpeitaan hoidetaan kuin he olisivat kuningas tai kuningatar. Ja koska tämä on purppuran sukupolvi, perijäsi täytyy puuhastella taikomisen parissa.


* Toteuta vähintään yksi toive jokaiselle simille joka päivä

* Perijän täytyy olla noita/velho (teini-iässä)

Kolmas sukupolvi: Adriana Ziazan
Väri: Musta
Haaste: Äärimmäinen epäonnistuminen


Musta on synkkä ja oikukas. Mustasta puuttuu valo ja edustaa yksinäisyyttä. Musta tarkoitt epäonnistumista, ainakin tässä haasteessa. Edellisen sukupolven ideana oli antaa simeille mitä he ikinä vain halusivat. Tässä sukupolvessa ei sillä, mitä he haluavat, ole väliä… vain peloilla on merkitystä. Ja sisarusten välisellä kilpailulla ja riidoilla. Mitä enemmän, sen parempi!

* Saat toteuttaa vain pelkoja
* Sim ei voi hankkia unelmatyöpaikkaansa ennen kuin saavuttaa vastakkaisen uran huipun
Esim. Sim haluaa tanssiuran huipulle: Täytyy päästä ensin armeijauran huipulle.
Käytä omaa harkintaa vastakohtia valitessa
Tämä täytyy tehdä vaikka similläsi on työhön liittyvä elämäntoive

* Perijän täytyy olla musta lammas
Musta lammas tarkoittaa tässä yhteydessä sitä simiä, jolla on huonoimmat välit vanhempiinsa / sisaruksiinsa
Kun sim kasvaa teini-/aikuisikään, hän kapinoi ja päättää muuttua joksikin yliluonnolliseksi (ihmissusi, vampyyri, kasvisim, tms.)

Neljäs sukupolvi: Eurwyn Ziazan
Väri: Oranssi
Haaste: Luovuus & Toimeliaisuus


Oranssi on kirkas ja iloinen väri. Se on täynnä energiaa ja saa laiskimmankin henkilön nostamaan takapuoltaan. Sen sanotaan innostavan luovuuteen jopa kaikkein epäluovimpia ihmisiä. Siksi oranssi sukupolvi keskittyy kokonaan luovuuteen ja fyysiseen aktiivisuuteen.

* Rahaa voi tienata vain romaaneilla / maalauksilla
* Perijällä täytyy olla 10 pistettä urheilu- / kuntoiluharrastuksessa
* Perijällä täytyy olla kunto maksimitasolla

Viides sukupolvi: Kiona Ziazan
Väri: Ruskea

Haaste: Maanläheisyys


Ruskea edustaa maata ja niiden, jotka ovat maanläheisiä, eivät piittaa päivittäisestä tylsästä työpaikasta. He eivät myöskään linnottaudu taloonsa katsomassa Kovan Lain uusintoja. Sen sijaan he ovat ulkona likaamassa käsiään kaivaessaan maata. Ja juuri siitä tässä sukupolven haasteessa on kyse.

* Pyöritä bisnestä vain maasta kaivetuilla esineillä