perjantai 4. heinäkuuta 2014

Ziazan - Osa 8. Hääkellot

Terve vaan :) Jälleen tavataan Ziazanien merkeissä. Minusta tuntuu kauhealta, kun olen suosinut Challenge Maniaa, enkä pannut tikkua ristiin Hardwick Shoren eteen :D Mutta näin kesäaikaan on mukavampi vain pelailla, eikä niinkään huvita kuvata/lavastaa. Ja loput tekosyyni voi käydä lukemassa Hardwick Shoren omilta sivuilta :D

Minulla on jo kuvat seuraavaan Ziazanien osaan kuvattuna, saa nähdä milloin kirjoittelen. Juuri nyt haluan kuitenkin viedä Humppiloitakin pidemmälle! :P Mistä tulikin mieleeni, Humppiloita koskeva äänestys on päättynyt! Tuloksen saatte selville ensi osassa :)

¤¤¤¤
























¤¤¤¤



Azura ja Simppa olivat molemmat harmaantuneet silmissä. Ikä painoi jo raskaasti molempien niskaa, mutta siitä huolimatta vanhukset kävivät vielä töissä ja jaksoivat nauttia elämästä. Molemmat halusivat nähdä poikansa avioituvan ja saavan lapsia. Porfiron ollessa iltaisin töissä, löytyi pariskunnalta aikaa toisilleen.






















Porfiron suhde Johanna Goottilaan oli syventynyt nopeasti. Virallisesti pari ei seurustellut, mutta heidän välillään oli todella jotain ystävyyttä suurempaa.
























Porfiro oli jo esitellyt Johannan äidilleen, mikä tunnetusti kertoo siitä, että suhde on vakavalla tasolla. Azura oli ilkikurisesti vihjaillut hääkelloista, ja kysynyt, milloin Johanna muuttaa saman katon alle asumaan. Sekä Porfiro että Johanna halusivat kuitenkin edetä yksi askel kerrallaan.



Simppa oli saanut maalattua Porfiron muotokuvan, joka oli ripustettu Azuran kuvan vierelle. Näin tulevatkin sukupolvet tulisivat muistamaan isovanhempiensa kauniit piirteet.
























Päivät suuressa talossa olivat hiljaisia, kun kaikki asukkaat lähtivät aamulla töihin. Azura ja Simppa olivat jo melkein urnasa huipuilla, joten rahaakin virtasi taloon mukavia määriä.



Kun Porfiro eräänä päivänä huomasi, että Johanna käytännössä katsoen vietti Ziazaneilla enemmän aikaa kuin omassa kodissaan, hän päätti että oli aika pyytää naista muuttamaan saman katon alle. Johanna oli iloinen kutsusta ja suostui pyyntöön ilman muuta.




















Johannaa odotti tietysti pakollinen muodonmuutos. Vähän tuollainen ykköskasvo, mutta yhdistettynä Porfiron piirteisiin tulos on toivottavasti upea!






















Niin, mitäpä sitä turhaan hääyötä odottelemaan.






















Seuraavna aamuna sitten Johanna sai tuntea yöllisen hauskanpidon seuraukset. Hmm, lapsikohan se siellä antaa merkkiä itsestään?





















Azura saavutti viimein tanssiuran huipun ja siinä samalla elämäntavoitteensa. Outoa, olisin voinut vaikka vannoa, että sen elämäntavoite oli pelehtiä 20 eri simin kanssa. Sinne se platinamieliala kuitenkin hujahti, ja siellä se myös pysyi.
























Uraa varten tehdystä tanssiharjottelusta oli muutakin hyötyä. Azura sai musiikki- ja tanssitaulun! Jes, 2/10.






















Porfiron ja Johannan olleesa yhtenä päivänä puutarhahommissa, päätti Porfiro toteuttaa jo jonkin aikaa suunnittelemansa ajatuksen.



Hedelmäpuiden alla hän polvistui Johannan eteen ja veti taskustaan sormusrasian lausuen klassiset sanat: "Tuletko vaimokseni?"






















Johanna ei osannut muuta kuin itkeä ilosta ja nyökkäillä vimmatusti pujottaessaan kauniin sormuksen sormeensa. Vaikka he olivatkin aluksi sopineet etenevänsä hitaasti, asiat olivat saaneet yllättäviä käänteitä, ja nyt oli hyvä näin.






















Illalla pari päätti kertoa kihlauksesta ja juhlistaa hieman asiaa. Porfiro kutsui veljensä kylään tajuttuaan, ettei Ianth ollut edes kunnolla tavannut Johannaa.





















Ruokapöydässä Johanna tarttui sulhastaan kädestä ja kertoi uutisen appiukolleen ja langolleen. (Azura oli töissä, hänelle asiasta oli kerrottu jo aiemmin.)























Simppa ja Ianth olivat enemmän kuin riemuissaan asiasta. Simppa ehdotti iloisena maljaa kihlauksen kunniaksi.























Yöllä Johanna heräsi kummalliseen tunteeseen - hän oli raskaana!























Johanna herätti Porfiron, joka melkein hyppi riemusta saatuaan tietää tulevasta lapsesta.
   "Onkohan se tyttö vai poika? Mikä lapselle annetaan nimeksi? Kävisikö Simppa isän mukaan?" Porfiro höpötti tuohtuneena Johannan katsellessa huvittuneena vierestä.






















Johannan raskaus lähensi naista ja tämän anoppia huomattavasti. Azura jakoi mielellään neuvoja omasta raskausajastaan ja kaksospoikiensa hoidosta.























Raskaus väsytti Johannaa paljon ja Porfirolle jäi omaa aikaa, jolloin hän tutkiskeli taikavoimiaan ja kehitti taitojaan. Noituus ei paljonkaan näkynyt Porfiron arjessa, mutta ei hän voimiaan unohtanutkaan.






















Saavutettuaan uransa huipun Azura jäi viimein eläkkeelle, ja hänelle jäi paljon aikaa. Lähinnä hän soitteli pianoa, hoiti puutarhaa ja haaveili pääsevänsä pian hoivaamana pientä lapsenlastaan.






















Johannan raskaus alkoi olla jo loppupuolella, ja hän heräili usein keskellä yötä. Vesilasillisen juominen auttoi helpotti tukalaa oloa hyvin vähän, ja Johanna toivoi lapsen syntyvän pian.



Niinpä eräänä iltana synnytys sitten käynnistyi, kaikkien muiden ollessa jo nukkumassa. Porfiro riensi oitis yläkerrasta kihlattunsa luokse.



Johanna kiljui ja raivosi Porfirolle, joka ei osannut tehdä muuta kuin seistä paikallaan ja hämmästellä tilannetta. Sairaalaankaan ei enää ehdittäisi lähteä.























Lopulta kaikki oli ohi, ja Johanna piteli käsissään pikkuruista tyttöä.






















Kolmannen sukupolven edustajamme on perinyt äidiltään sekä hiusten- että silmienvärin. Ihonväri on molemmilla vanhemmilla sama.
   "Tämän nimi on kyllä Adriana!" Porfiro hihkui katsoessaan tytärtään silmiin.

[Adriana = tumma nainen mereltä, latinaa] 3. sukupolven värihän on musta.























Muutama päivä Adrianan syntymän jälkeen vietettiin häitä. Paikalle oli saapunut lähinnä työkavereita, sekä Ianth.






















Pari lausui vihkivalansa ja vaihtoi sormuksensa; Johannasta tuli virallisesti Ziazan.























Hääkakun leikkauskin sujui perinteiseen tapaan.























Lopulta kaikki uskalsivat tanssilattialle (lue: terassinlattialle) panemaan jalalla koreaksi.

"Onnea sitten, velimies!" huudahti Ianth halatessaan veljeään.
   "Kiitos kiitos", Porfiro naureskeli. "Entäs sinä itse? Onkos sulla ketään kiikarissa?"
   "Njää, kyllähän sä mut tunnet. Niin no.. Ei, ei ketään erityistä."



Azura livisti juhlista vähän väliä yläkertaan tarkistamaan, että pikkuisella Adrianalla oli kaikki hyvin. Tyttö oli mummin silmäterä, eikä Azura olisi malttanut laskea tätä käsivarsiltaan hetkeksikään.



Illalla vieraiden lähdettyä vastanainut pari pääsi testaamaan pihan poreallasta käytännössä. 

¤¤¤¤

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

16 kommenttia:

  1. Huh, Azura ja Simppa ovat tosiaan harmaantuneet sitten viime näkemän! Ei kyllä ikä menoa hidasta, kun töissä jaksetaan käydä edelleen ja Azura pääsi jopa oman uransa huipulle. .-) Muotokuvat perijöistä ovat tosiaan kätevät, en enää edes muistanut Azuran nuoruustyyliä. .-D Iloitsin siitä, miten olit yliviivannut Johanna muodonmuutos kohdasta sanan "pakollinen". Jostain syystä otan liian vakavasti, kun tarinoissa perijät patistavat kumppaninsa peilin ääreen ja pakottavat nämä vaihtamaan kaiken, mutta tässä se tapahtui kiltimmällä tavalla. .-D Porfiro tuntuu pitävän huolen siitä, että kaikki sukulaiset tuntevat hänen vaimonsa, kun jatkuvasti on esittelemässä naista kaikille. Saatinpa ensimmäinen kolmannen sukupolven edustaja näytille, muah. Hienoa miten olet perehtynyt lasten nimien ja värien yhteensopivuuteen. .-D Jotenkin ehdin osaa lukiessa ihan unohtaa alun vihjailut naimisiinmenosta, joten ihan yllätyin kun pari seisoikin yllättäen vihkikaaren alla. .-D Johannalla oli kivan liilat hiukset hääkohtauksessa. .-) Azuralla tuntuu olevan samanlainen vauvariippuvuus kuin minun simeilläni tänään pelaamallani perheellä, kun ne olivat jatkuvasti karkailemassa vauvaa katsomaan. .-D Jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta tosiaan, minusta on hauskaa ikäännyttää vanhuksia vähän kerrallaan :D Perijäkuvat tuntuvat olevan tosi yleinen tapa, mutta minäkin ryhdyin siihen, se on kätevää :D Ja jos joskus pääsen loppuun asti, voin nostalgisena muistella ekoja sukupolvia :) Haha, muodonmuutokset tuntuvat välillä olevan liiankin pakollisia, vaikka Maxis-kamoillakin saa kauneuden tuotua esille ihan hyvin. Joskus. :P Porfiro tosiaan oli tyrkyttämässä Johannaa kaikkien nähtäväksi, enpä edes ajatellut :D Ajattelin että osan nimi onkin vähän paljastava, mutta hyvä jos se tulikin yllätyksenä :D Kiitos paljon mukavasta kommentista! :)

      Poista
  2. Pidin osasta, Johannan ja Porfiron lapsesta tulee varmasti suloinen tapaus. Vanhuksestkin ovat jo harmaantuneet, mutta energiaa riittää silti töissä käymiseen :)
    Mitenköhän Johannan ja Prfiron perhe-elämä lähtee nyt rullaamaan... :)
    Jatkoa jään odottamaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa että tykkäsit! Voin paljastaa, että Adrianasta on kasvanut aika suloinen :3 Kiitos kommentista! :)

      Poista
  3. Oi kun hauska osa :D Porfiro pääsi naimisiin, jippijee! Ja uusi sukupolvikin saatiin ulos! Adriana on kaunis nimi, varmasti tyttökin tulee olemaan kaunis, ainakin jos vanhempia katsoo (:
    Mäkin olen saanut aina sen elämänlaadun mittarin platinalle ilman varsinaisen elämäntoiveen täyttämistä, riittää että lapsuudessa oppii pottailut ja kävelyt, koulussa saa kymppejä ja töissä uran huipulle :D Eipä se sen kummempaa ole, vähän turhan helppoa. Mutta hyvä vaan, koska välillä elämäntoiveet ovat niin mahdottomia että huhhuh.

    Pistä taas jatkoa tulemaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! :D Juu, löytyi Porfirolle vaimo ja lapsikin saatiin kehiin. Itsekin pidän Adriana-nimestä, ei ollut hankala päätös nimen suhteen :D Aijaa, se on siis noin helppoa :D Enpä ole aikaisemmin kiinnittänyt huomiota, luulin että on pakko toteuttaa elämäntavoite.. Mutta totta, ei tulisi mieleenkään haalia 20 hyvää lemmikkiystävää tai järjestää 50 ensitreffejä.. Kiitos kommentista! :)

      Poista
  4. Vai että iski se Porfiro silmänsä sitten kuitenkin Goottilan Johannaan :D Mun piti käydä kattomassa edellisestä osasta että joko Johannaa näkyi siellä ja olihan se. On se jännä että muisti palautuu näin pätkittäin...
    Mua jäi vähäsen häiritsemään että koska Porfiron ja Johannan häät oli Adrianan syntymän jälkeen niin Adrianasta tuli aluksi Goottila, tiedä sitten ootko sen vaihtanu Ziazaniksi (vai onko tässä joku muu konsti josta en tiennyt :D) mutta toisaalta tärkeintähän tässä on se että lapsi on terve ja elossa (ja olemassa). (:
    Iik, en malta oottaa miltä 3. sukupolven muksut näyttää kun on noinkin mielenkiintoset geenit heillä käytössä!!
    Sait muuten Johannasta todellisen kaunottaren, Maxisin meikit ja hiukset ei useinkaan tee oikeutta sieville simeille.
    Koin muuten tossa alussa pienen wtf-hetken kun älysin että tää on jo kahdeksas osa Ziazaneja. Kahdeksas, mitä ihmettä :D
    Anyway, pistähän jatkoa taas kun ehdit, ihan sama kumpaan blogiin, molemmat kiinnostaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vaan, oli pakko kuitenkin se Johanna naittaa sukuun :P Joo, Adrianan sukunimi tosiaan oli aluksi Goottila, mutta taaperoikään tultaessa vaihdoin nimen Ziazaniksi sellasella taulujutskalla, jolla saa vaihdettua nimiä :'D Iiii, olen yhtä innoissani noista lapsukaisista! :3 Yksi simssin hauskimmista puolista on, kun saa nähdä erilaisten geenien sekottuvan.. Kiitoksia, minustakin Johannasta tuli ihan supernätti :> Älä muuta sano, itsekin on vähän vaikea tajuta että jo näin monta osaa olen saanut aikaseksi :D Vastahan mä tän alotin. Paljon kiitoksia mukavasti kommentista! :)

      Poista
  5. Oi ihana osa söpö lapsnlapsi Azuralle :*

    VastaaPoista
  6. Oi että miten ihana osa :'3

    Ihanaa kun Johanna muutti viimein taloon, voin tosiaan uskoa että Adrianasta tulee todella kaunis, kun Johannan ja Porfiron geenit yhdistetään ^^

    Johannastakin kuoriutui upea kaunotar kun vähän "pakollinen" muodonmuutos tuli kuvioihin. Aivan kuin eri nainen! c:

    Häät oli upeat, varsinkin juhlapuvut *kuolaan* Mistä olet ladannut Johannan puvun? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos :3 Adriana tosiaan vaikuttaa melko lupaavalta, eiköhän tyttösestä melkoinen sulotar kuoriudu ;) Johanna tosiaan on kaunis, minusta siitä tuli nuoremman näköinen muodonmuutoksen jälkeen, vaikka itse sanonkin :D Pistän tuon häämekon kysyttyihin ladattuihin! Kiitos kommentista!

      Poista
  7. Tosi kiva osa!

    Johannasta kuoriutui oikein kaunis nainen, kun sai hieman muodonmuutosta :D Ja minäkin odottelen mielenkiinnolla, että millaisia lapsia pari saakaan!

    Jatkoa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauniit kasvonpiirteet Johanna tosiaan omaa, eikä pieni ehostus ollut lainkaan pahasta ;) Seuraavissa osisa nähdään sitten, millaista jälkikasvua pari saa.. Kiitos paljon kommentista! :)

      Poista
  8. Ah, juuri sopiva palautus simsin maailmaan ja ihana alku lukulistalle! Piristyin heti vaikka olinkin päivällä vähän naatti <3

    Jostakin syystä olen aina lukemassa Azuran nimen Azusaksi, liikaa pelivideoita saman illan aikana... Ziazaneilla on kaunis puutarha, mansikoita, ah <3 Johannan muodonmuutokselle kaikki pisteet ja kunniamaininta päälle. Ja Azurakin jo uransa huipulla, hyvinhän perheellä menee ;)

    Tykkäsin siitä miten purppurasukupolven teema näkyi kuvista ;) Ja Adrianan nimi on <3 Hienoa muutes, että jaksat aina laittaa nimien merkitykset/miksi kuuluvat sukupolvelle, olen koukussa tällaisiin pikkufaktoihin :3

    Kiitos ihanasta luettavasta, tulen taatusti lukemaan myös jatkoa! ;D

    P.S. Myöhäinen ilmoitus Kolumni Garpin uusimmasta osasta, jonka ajastin ilmestymään sukuloimassa munimiseni aikana ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, punastun :> Ihanaa, että osa piristi sinua <3 Ei ihmekään, nimet muistuttaa paljon toisiaan :D oi ihanaa, että joku huomasi puutarhan, olin siihen itse tosi tyytyväinen! En yleensä pihamaalla onnistu kovin mainittavasti. Azura on tyyliin kolmas sim, joka pääsee pelissäni uran huipulle :D En ikinä kai ole pelannut yhdellä perheellä niin ahkerasti.
      Ää, olen kurkkuani myöten täynnä liilaa! :D Mutta niin se varmaan tulee olemaan joka sukupolven kohdalla. Tuntui vain siltä, etät purppuranvärisiä huonekaluja oli poikkeuksellisen hankala löytää x) Mukavaa että joku arvostaa nimifaktojani, minusta itsestäni ne on niin hauskoja, että pakko tunkea joka väliin :D Kiitos sinulle ihanasta kommentista! :3 Käynpä lukaisemassa osasi, kun ehdin!

      Poista